Lävistyshinnasto|Hoito-ohje | Vinkkejä lävistyksen ottajalle


.:: Kokemuksia ::.

 

Taisi olla hiihtolomalla kun olin vanhempieni luona käymässä ja tuli pikkusiskoni kanssa puheeksi lävistykset. Hän oli veri,- ja kipukammostaan huolimatta kiinnostunut ottamaan napakorun, ja pyysi minua ottamaan selvää Tampereella toimivista lävistysliikkeistä. Noh, kyselin sitten vähän, ja luonnollisesti moni suositteli MadMaxia. Minä vain muutama vuosi sitten olin vannonut, etten lävistystä ota, en ainakaan kieleen ikimaailmassa, enkä muutoinkaan ole mikään lävistysihminen. Siis niin luulin :) Nimittäin päässäni alkoi pyöriä mielenkiintoinen ajatus.. Varoitin etukäteen poikaystävääni jokseenkin puolitosissani ja niin siinä sitten kävi, että eräänä¨aurinkoisena talvipäivänä astuin sisälle tuosta ovesta soitettuani ensin ja tiedusteltuani hintaa ja tarvitaanko ajanvarausta - ei tarvittu. Ja niin siinä sitten kävi että astuin ulos liikkeestä suussani vähän metallia ja turvonnut kieli. Hymy huulillani. Pikkusiskolle soitin ja sössötin että "nyt on sitten madmaxin neula testattu, sinne vaan". Itse lävistäminen ei juurikaan sattunut, mitä en sen odottanutkaan sattuvan - parilla tuttavallani on kielilävistys. Ensin aikansa lävistäjä asetteli pihtejä, ja tunsin nipistyksen - sen jälkeen tuntui vain että jotain tunkee kielen läpi. Ja samassa piikki sojottikin silmieni edessä, läpi kieliparastani. Toimitus ei kestänyt kauaa, pihtien asettelu vei suurimman ajan. Ja todellista kipua ei todella tuntunut. Noin kuukautta myöhemmin pikkusiskoni sai napakorunsa - pienoisen pakokauhun, (jouduin puolittain raahaamaan hänet liikkeeseen) ja puolen tunnin lävistämössä olon jälkeen - Hänellä pimeni hetkeksi :) Nyt hän on onnellinen napakorun omistaja ja se sopii hänelle todella hyvin - ja minä himoitsen lisää lävistyksiä, kunhan keksin hyvän paikan. Niin, ja äidille suunnittelemme ensi vuoden syntymäpäivälahjaksi tatuointia. Tietysti MadMaxissä :)

Saaga
Heips!
Olen Susanna...ja mulla on navassa ja kielessä lävistykset. Navan lävistin v-97 Tommy´s tattoossa Lohjalla ja kielen v-99 Tampereen tatuointi messuilla. Kokemukset ovat pelkästään positiivisia, yhtään ei ole kaduttanut.
 
Navan lävistys ei sattunut melkeempä yhtään. Parantumisaikana housujen vyötäröt tietysti olivat hieman ongelmana. Lävistys parani hyvin, mutta vielä nykyäänkin silloin tällöin se ärtyy vähän. Vaihdatin siihen korun liikkeessä, mutta olen myös useasti itse vaihtanut korun.
 
Kielen lävistyskään ei tuntunut missään, mutta sitä seuraava viikko olikin sitten tosi kivulias. Kieli turposi kauheasti ja puhuminen tuotti vaikeuksia, syömisestä puhumattakaan. Olihan siinä aika opettelu oppia puhumaan tappi suussa, mutta nyt en voisi olla ilman sitä.
Laitoin tossa reilu vuos sitten Mad Maxissa nenäkorun. Olin alux hieman paniikissa siitä paljonko se sattuu, mutta hyvinhän se meni. Pari kertaa se on tulehtunut mutta nyt taas hyvässä kunnossa. Mutta mulla on aina kaikki lävistykset kerran tulehtuneet joten osasin aavistaa tulevan. Nyt olen pari viikkoa sitten laittanut itse huulikorun ja turvonnut se oli about 4 päivää. Muuta siitä en vielä edes voi sanoa :) Mutta olin tyytyväinen nenäkoruun ja lopputulokseen!

peikko
Oli kaunis päivä ja silleen. Olin jo aika kauan suunnitellu ottavani
lävistyksen, eka nenään, sit kulmaan, mutta kuitenkin päädyin ottamaan huulen sivuun.  Asiaan, mua jännitti ihan sairaasti kun olin kuullu juttuu sen sattuvan hirveesti. Aattelin jo kääntyväni takasin kun perille saavuin. Keräsin voimani ja marssin sisään. Eka täytin sen lapun ja sit mars vaan alakertaan. En voinu kattoo ollenkaan kun lävistäjä niitä tarvikkeita laitteli. Toisin kun luulin, se ei muutakun vähän kirpas, onneks. Koru viä paikalleen, raput ylös ja ovesta ulos. Vähän verta siitä tuli, mutta parani kyl nopeesti. Aamulla sattu kun pyöritti sitä, kun koru oli jääny kiinni. Mutta en kyllä kadu yhtään. Nyt sitten haluaisin viä napaan..syksymmällä sitten..
Oma lävistys kokemukseni on 3vuoden takaa. Olin jo pitkään halunnut kulmakorua, ihan tuollaista perinteistä rengasta, mutta niin nuori kun olin eivät ensin vanhemmat uskoneet todellista haluamistani. Kun vihdoin sain nekin vakuuteltua, soitin liikkeeseen (taisi olla Tattoo Center sillon) ja tarkalleen en muista, mutta ihme sählinki oli päällänsä, siis ei mitään vakavaa vaan lävistäjä ei vaan ollut paikalla kun silloin ja tällöin. Vihdoin löysin sopivan ajan, kiskoin isukin mukaan ja menin lävistämään kulmani. Liikkeesä oli riemukseni paikalla lävistäjä, joka oli tuuraamassa oikeaa, eikä rakas lävistäjäni ollut suomalainen tai siis sanakkaan suomea ei puhunut (jos puhui mua on huijattu ja pahasti:]) kun pääsimme yhteisymmärrykseen paikasta, korun valinnan kanssa saimme naureskella jonkun aikaa kun ei tuntunut tarpeeksi pientä löytyvän (olisi mies lävistänyt kulmani renkaalla joka olisin voinut helposti pujottaa peukalooni*hih*). Itse lävistystoimenpide kävi niin nopeasti ja s! itä mukana seurasin minkä pystyin. (Ei oo hirvittävää
katseltavaa.Kavereitten henkisenä tukena oon ollut myöhemminkin.) Kiitin kauniisti ja kävelin kaupungille, jossa ihmiset kauhuissaan katselivat tuoretta lävistystä joka vuosi hieman verensekaista kudosnestettä(?):] Ensimmäisenä yönä en nukkunut pää sydäntä korkeammalla, joten näky oli varsin riemuisa kun aamulla heräsin. Olin kuin turpiin saanut:] Sen jälkeen lisäsin kiltisti tyynyt pään alle. Kaikki meni hyvin ja koru parani nopeasti siitä huolimatta, että olen atoopikko (siis se on eräänlaista iho allergiaa jos joku ei tiedä). Muutaman kuukauden päästä lävistämisestä, lähdin 1½viikoksi varsin epähygieenisiin oloihin ja tällä aikaa lävistykseni tulehtui niin pahasti, että koko silmäluomeni turposi ja lävistys mäti ja ei siinä tilanteessa auttanut muutakuin kääntyä lääkärin puoleen. Antibiootilla tilanne rauhottui heti ja jo seuraavana päivänä näin jo toisellakin silmällä kunnolla eteeni :) Alku häsläyksestä jäi kiva muisto ja lävistyksen tulehtuminenkaa ei haitannut, ja kyllä vanhempanikin korun nähdessään sitä kauniiksi kehaisivat:) Nuoresta iästä huolimatta (olin siis 13wee) päätöksessä oon pysynyt ja korusta pidän vieläkin, paljon. Se on jo osa minua. Niin kuin tuleva tatuointikin, jonka vihdoin ja viimein syksymmällä toteutan, vuoden pohdiskelun jälkeen:] Niin te nuoremmat mahdolliset lävistäjät harkitkaa, kysykää isiltä ja äitiliiniltä ja sit vaan asiantuntioiden hoiviin, MARS, MARS!!!

Aurinkoisin terveisin Suvi
Kerronpa nyt omat kiehtovat lävistyskokemukseni joita on kertynyt peräti kaksi kappaletta, huuleen ja napaan. Noudatan aikajärjestystä ja aloitan huulesta. Olin jo päättänyt luopua huulikoruhaaveistani kun viime keväänä kipitin kaverini seuraksi tämän mennessä ottamaan napakorua.Vaan kun sitten näin sen kadehdittavan nätin korun, en voinut vastustaa kiusausta..
Hyvin pian löysin itseni valkkaamasta korua (kädet täristen
jännityksestä..), ja päädyin ottamaan tapin alahuuleen, en keskelle vaan sivuun. Lävistäjä istutti meikäläisen tuolille ja suoritteli siinä jotain asiaankuuluvia juttuja joita en paniikiltani ehtinyt juuri seurailla. Sitten siirryttiin huuleeni...Puhdisteltiin, merkattiin paikka ja sitten huuli pihtien väliin ja neula läpi. Rehellisesti voin sanoa, että ei sattunut sen enempää kuin verikokeen otto, jos sitäkään vertaa!..muistaakseni..Koko toimenpide oli nopea ja huomaamaton.Verta tihkui hieman päivän mittaan ja hetken päästä tuli turvotus..jota kesti muistaakseni kuusi päivää. Puhdistelin sitä huolellisesti merisuolaliuoksella ja Septidinillä koko parantumisajan, niin kauan kuin sen koin tarpeelliseksi. Kuukautta myöhemmin huuli voi mainiosti(ei enää valunut mitään mössöä yms..), joskin koru edelleen on liian pitkä, täytyisi käydä vaihtamassa. Noin.Sitten napa. Tästä on kulunut vasta vajaa kuukausi, joten se ei ole vielä terve, mutta kerron silti.Jälleen valitsin korun täysin paniikissa, jännitin taas suuresti.. päädyin sellaiseen banaanin malliseen tappiin, joka osoittautui oivalliseksi valinnaksi, se kun ei paina eikä kääntyile vatsalla maatessa eikä täten tuota liiemmin tuskia.. Lävistyshetki tosin oli hieman..erilainen. En voinut olla tuijottamatta kun neula työntyi ihon läpi ja se sattui melkomoisesti, vertakin tuli runsaammin kuin osasin odottaakaan (kummaa sikäli että kaverillani ei ollut tuskia eikä vertakaan juuri tullut, hmm..).Jälkeenpäin napa oli hieman arka ja punoitti, mutta se meni hyvin pian ohi. Kuten siis jo mainitsin napa ei ole kipeä, siitä kyllä useasti tulee jotain möhnää, mutta kyllä se puhdistellessa pois lähtee! Jälleen käytän septidiniä ja suihkun yhteydessä lämmintä vettä. Molempiin lävistyksiini olen kovasti kiintynyt :) enkä todellakaan kadu (joka nyt on päivänselvää).. Kauniitahan nuo ovat ja niistä aiheutuva
ilo on taatusti paljon suurempi kuin "vaiva" :)

-Sari-
Mulle on laitettu Mad Maxissa nännilävistys ja septum. Tai ei tainnut liikkeen nimi olla silloin sama kun aikaa on mennyt kohta 5 vuotta, mutta Samppa oli silloinkin lävistäjänä. Nänni lävistyksen ottaminen ei ollut mitään hirveän hauskaa koska samassa huoneessa oli n.10 tuntematonta ihmistä, istuppa siinä sitten housut jalassa. Lävistyksen laittaminen ei sattunut hirveästi, pihdithän siinä tuntuu enemmän. Jälkeenpäin onkin sitten ollut välillä kipeä , mutta se menee ohi parin päivän suola liottamisella. Yllättävän pitkä aika kului paranemiseen, yli puoli vuotta. Nännilävistykset otin pois joksikin aikaa(puoli vuotta) mutta ne ihme kyllä meni vielä läpi. Septum laitettiin aika jykevällä korulla, joku 2,5mm se taisi olla. No eipä ole mennyt umpeen vaikka se on ollut välillä poissa vuodenkin. Alkuun koru oli vinossa ja näytti aika epäilyttävälle, mutta parani kuitenkin suoraan. Nenää kiristi jonkin verran kun koru painoi rustoa, oikeastaan mitään muuta komplikaatioita ei ole tullutkaan. Sonni-juttuja tietysti kuulee vieläkin ihan liikaa. Mielestäni minkään lävistyksen otto ei voi sattua niin paljoa ettei sitä kestä. Kun vain muistaa syödä ennen lävistyksen ottoa ja hengittää sen laittamisen aikana niin hyvin menee. Itselläni on molemmat nännit lävistetty, lisäksi septum, kieli, madonna ja smiley. Ja korvissa tragukset ja toinen korva venytetty. Eikä mikään lävistyksistäni ole tulehtunut niin pahasti ettei siitä olisi suolavedellä selvitty. Nyt syksymmällä olisi suunnitelmissa vertikaaliset nännilävistykset ja clithood. Ja toinen kielilävistys jos se vain sopii suuhun. Että voipi olla matka T:reelle edessä. Samppaa suosittelen lävistäjänä koska harvalla "lävistäjällä" löytyy sellaista ammattitaitoa ja tietoa kuin häneltä. Eikä muuta tällä kertaa. Syksyllä sitten genitaalilävistys juttua tulossa. T:Anni
Mä oon jo pari vuotta ollu kiinnostunu tatuoinneista ja lävistyksistä. Ja onhan mulla niitä ollukin; Itse laitoin hand webin = Tulehtui pahasti 3kk päästä...Nenäkorukin tuli itse tökättyä. No se parani ja oli mulla jonkin aikaa, kunnes yöllä olin unissani jotenkin repinyt sen irti. Huulikorun otin viime vuonna liikkessä, ja se mies ei tosiaankaan tienny mitään alastansa...Ei puhunu mitään että se koru pitää vaihtaa pienempään (tai no ei se edes ollu tarvittavan suuri) ja se oli laitettu ihan päin persettä: Vinossa oli ja häiritsi koko ajan...Sitte mä kerran pyörittelin sitä tapin pallo-osaa ja se putos...Legendaarista. Sinne män 220mk...Nyt olis aikeissa ottaa kielikoru, mutta en ota todellakaan sitä siellä edellisessä liikkessä. Joko teillä tai Harnesissa. Että sellasta.
Jonna S.
Ensimmäisen lävistykseni otin noin 3vuotta sitten napaan, ensin
suunnitteilla oli kieli, mutta se tuntui silloin liian "rankalle" (hah,
kunpa olisin silloin tiennyt!). Lävistäminen ei sattunut, mutta jännitin silti aivan älyttömästi, Loppuntulokseen oli todella tyytyväinen. Pari ensimmäistä viikkoa napani näytti aika huimalle, koska mäti hieman, mutta mätäkauden loputtua ei ole ollut mitään ongelmia, mukana on keikkunut. No näihin lävistyksiin iski sitten himo. Seuraavana vuonna otin nenäkorun, mikä ei TODELLAKAAN sattunut yhtään, mutta vuoti kylläkin verta jonkin aikaa. Flunssan aikaan korun kanssa oli alussa ongelmia, muttei enää. Ja sitten viimevuonna otin kaikkein rakkaimman lävistykseni, kielikorun. Itse lävistäminen ei sattunut, mutta kieli oli kylläkin 4 päivää turvonnut..siinä sitten vain sössötettiin ja rouskutettiin jääpaloja :). Ongelmiakin tuli päivä korun oton jälkeen, kun kieli alkoi vuotaa todella rankasti verta, suoni ei ollut kunnolla umpeutunut..mutta muutaman tunnin odotettuani (sain tosi hyvät ohjeet ongelmaani soitettuani lävistyksen tekijälle) kaikki oli taas ihan hyvin. Talvella ilmestyi kulmaan koru, joka sitten kasvoi ulos itsekseen.. paraneminenkin kesti aika pitkään, vaikka kuinka puhdisti..johtui kai meikistä. Harmi..pieni arpi on nyt muistona. Nyt tulevana viikonloppuna olen menossa ottamaan huulikorua, ja vaihtamaan kieleeni lyhyemmän tapin. Toivottavasti edes jollekkin olisi hyötyä näistä kokemuksista. Sen voin sanoa että jokainen lävistys on mulle todella tärkeä, kuten se vuosi sitten otettu tatskakin. Mistään niistä en menisi luopumaan. :)

Hauskaa kesän jatkoa!
Maria
Lähettiin frendin kans ottaan neniin lävistykset. Oltii iha paineessa ennenko ees oltii liikkees..sit oltiinki jo liikkees ja kateltii hinnastoja. Huomattii et meil oli viiskymppii molemmil liian vähän fyffee..no siin sit katottii mitkä lävistykset maksaa kaks sataa ja frendi ehotti et otetaanpas huuleen. No nii tehtii, frendil laitettii ekana ja ko mä katoin siin ko sille laitettii nii olin iha paniikis. Se sit vakuutteli mulle et ei se satu mut..sit oli mun vuoro. Kipuherkkä ko olen nii sattu ihan hirmusesti. Sit ko nousin siit tuolist nii mua rupes heikottaan ja jouduin vähäks aikaa jäädä istuun sinne..hyvä et pääsin ne rappuset siit ylös ja ulos.. mut kyllä se siit sit ko ei sen jälkeen enää olleskaan sattunu ja
lävistys parani tosi hyvin. Ny oon tosi ilonen ettei meil ollu kahta
sataa enempää fyffee. Ja sainpahan 'lelun'.


 

Copyright © Mad Max Tattoo & Piercing 2001